Tämän saitin sisällöt on pääsääntöisesti siirretty Vaikuttava.fi-sivulle. Pahoittelen jos joku kommentti on jäänyt siirtovälille.

Keksinnöksi ja innovaatioksi vahingossa?
Serendipiteetistä oli kyse, kun keksittiin kumin vulkanisointi, radioaktiivisuus, mikroaaltouuni, mustesuihkutulostin, teflon ja penisilliini. Yllättävä oivallus tai sattuma tapahtuu tyypilliseti aktiivisessa, tavoitteenomaisessa tilassa. Kyse ei ole siis vahingoista.

Luova kohtaaminen tai törmäys
Sam Inkinen on kuvaillut: Serendipiteetti tarkoittaa satunnaista, ei-suunniteltua kohtaamista, joka voi kuitenkin johtaa aiottua parempaan lopputulokseen. Kysymys on siis eräänlaisesta onnekkaasta sattumasta, hedelmällisestä vahingosta ja positiivisesta yhteentörmäyksestä.

Muita nettikäännöksiä ja väännöksiä ovat haahuilu, onnekas sattuma, samoilu, sattumaäly. Matti Copeland on tiivistänyt ja sanaleikkinyt ‘serendipity’-termin osuvasti: sattumahdollisuus.

Mitä on strateginen ajatuminen
- jumiutumista vanhoihin rutiineihin
- päätösten paakkuuntumista ja virhevalintojen ketjuuntumista
- häijyjä ongelmia joita ei voi poistaa vaan kesyttää
- ilon, rohkeuden, luovuuden ja uteliaisuuden katoaminen
- huomion kiinnittäminen vääriin asioihin
- tila toimia järkevästi kaventuu koko ajan

Oireet eli mistä tunnistaa strategisen ajautumisen
- lipsuminen ja poikkeamat
- väsyminen, valittelu, selittely ja syyttely
- ongelmista vaikeneminen ja jatkuva maton alle lakaisu
- riskinoton ja kokeilujen päättäminen
- ”ainoita totuuksia” ei kyseenalaisteta
- sivuvaikutusten ohittamista ja oikomista

Mitä pitäisi tehdä, jotta ajautumiselta tai pahemmalta voitaisiin välttyä
- huomioida hiljaisia signaaleja
- improvisoida ja hyödyntää intuitiota
- irrottautua ajoissa mukavuusalueelta
- ennakoida riskit ja muutoshetket
- oppia erehdyksistä
- kuunnella ja haistella uutta
- visualisoida ratkaisumahdollisuudet
- skenaariot: arvioida pahin/paras ja todennäköisin tulema
- valmius jatkuviin korjausliikkeisiin
- tarttua sattumiin ja onnenpotkuihin

Onnistunut strategia on kuin
- ajantasainen ja päivittyvä prosessi kuten lehden teko
- nykyvahvuuksista ja löydöistä yhdistetty tilkkutäkki
- avoin ja osallistava wikimäinen yhteisö
- jammailua muusikkojen tyyliin
- löytöretkien tekemistä sinisen meren äärelle
- formaatti joka toimii yhä uudestaan

Muutama kirjan jautumiscaseista: Sonera ja UMTS-kaupat, Kreikka/Islanti/Irlanti (pankki- ja finanssikriisi), suuronnettomuudet (Estonia), Toyotan onglemat, qwerty, IT kupla, metsäklusterin tilanne, digikameran tulo.

Lisään yhteenvetokuvan, kunhan on aikaa (huomiota) käsitellä se sopivaan muotoon

Juhlapuheista kohti arkea
Haasteen ydin on siinä että sosiaalinen median strategia ei kunnolla taivu perinteiseen strategiamuottiin, mutta sen on oltava osa yleistä strategiaa.

Koska starttaaminen eli tekeminen on monille vaikeaa kannattaa todellakin aluksi määritellä rajaukset ja reunaehdot eli ohjeistukset, periaatteet ja pelisäännöt.

Aloittajan alkuponnistukset
Kunkin yhteisön kannattaisi tehdä oman TOP10 kysymyksen setti, jossa voi olla esimerkiksi seuraavia avainsanoja
- Tavoitteet
- Hyödyt
- Osallistuminen ja osallistaminen
- Resurssointi ja roolit
- Seuranta (mittarit)
- Työkalut ja alustat
- Tapa olla esillä
- Vastoinkäymisten ja sudenkuoppien ylittäminen
- Keskittyminen oleelliseen ja sallittu rönsyily

Sielu+imago+maine
Tärkein elementti mielestäni on intohimo (All you need is love). Verkkoläsnäoloon vaaditaan halu olla siellä läsnä. Halu auttaa ja tulla autetuksi. Jos joku haluaa käyttää tästä termiä myynti, markkinointi tai asiakaspalvelu, käyttäkööt. Kunhan kykenee toimimaan näillä termeillä sähköisessä ympäristössä.

Olen muuten sitä mieltä että hyvä tarina voittaa tylsät tilastot (paitsi ostoissa). Menestykseen tarvitaan paitsi systemaattista suunnittelua myös onnekkaita sattumia.

Aloita siis uusi toimintatapasi tänään, teit sen sitten suunnitelman, strategian tai kokeilevan startin innoittamana. Puhukoot tulokset puolestaan synnytysilojen sekä ruokintavastuun jälkeen.

Varsinaiset muutokset ovat vasta tulossa
# Työelämä ei ole muuttunut liikaa vaan liian vähän. Eli työelämän todelliset muutokset ovat EVAn mukaan vasta kolkuttelemassa. Työelämä on muuttunut Suomessa vähemmän kuin yhteiskunta työelämän ympärillä. Sama pätee koulumaailmaan.

Hyvin- vai pahoivointia työssä?
# Tuloksellisen yrityksen henkilöstö voi hyvin eikä huonosti. Raportin mukaan se että julkisuudessa puhutaan enemmän väsymisestä kuin työn ilosta ja imusta, on median luoma ilmiö.
# Työssäoloajat ovat pidentyneet. Tämän kai allekirjoittaa jokainen tietotyötä tekevät. Työt hiipivät sähköpostin ja tietokoneen kautta perhereviirille. Toisaalta jos työssä arvostetaan merkityksellisyyttä, onko sillä väliä million ja missä ne työt tehdään osaamisintensiivisellä alueella.
# Työelämä ei ole huonontunut, mutta se ei ole myöskään parantunut. Ne joilla on työtä taipuvat ja ne joilla ei ole kurottelevat.

Eläkepommi onkin suutari?
# Eläkepommi on paljon pienempi uhka kuin eurooppalaisten pankkien romahtaminen.
# Meille on toitotettu että kun suuret ikäluokat lähtevät eläkkeelle, nuoret pääsee helpommin töihin. No todellisuudenhan näkee erityisvaikeasta nuorisotyöttömyyden asteesta. Odotan mielenkiinnolla sitä kulminaatiopistettä kun eläkkeellelähtijöistä tulee työvajekuoppa.
# Työn merkitys ja sisältö korostuvat jatkossa. Nuoret haluavat töihin omilla ehdoillaan jatkossa. , Kumpihan taipuu jatkossa: työ vai nuoret. Mistä löytyy nuorille mielekästä työtä? BB-talosta, rokkiklubilta ja NHL-kaukalostako?

Hyvillä osaajilla riittää kysyntää? Ainakin pätkittäin.
# Korkea osaaminen suojaa työtä. Niinpä, taitava pelaaja menestyy paremmin kuin surkea.
# Osaaminen ei pääse esiin nykyisillä työpaikoilla riittävän hyvin. Hyvä pomo on jatkossa arvokkaampi ominaisuus kuin hyvä palkka.
# Massatyö lähtee Aasiaan, pätkätyö pesiytyy Suomeen. Pätkätyö pesiytyy erittäin taitavasti erityisesti julkiselle sektorille, joka on todennäköisesti menemässä varsinaiseen työremonttiin.

Työstäkö vaalien pääteema?
# Maahanmuuttajat eivät vie suomalaisten työpaikkoja. Mutta persut vievät perinteisten puolueiden äänet.
# Ennakointi oli välillä koulutusselvittelyssä muotia. Mutta eipä nuo koulutuspoliittiset linjaukset kovin ketterästi ole muuttuneet.
# AY-liike ja yrittäjätahot ovat poteroituneet omiin toimialavankiloihinsa, eivätkä heitä uusia innovatiivisia päänavauksia. Itse kaipaisin palkkarengin ja yrittäjän väliin kolmatta vaihtoehtoa. Eräänlaista sisäistä yrittäjää.
# Teemmekö valintoja jatkossa talouskasvun vai tasa-arvoisemman hyvinvoinnin ehdoilla? Vastaukset näemme vaalien jälkeen.

EVAn raportti väittää erottavan faktan fiktiosta. Toisaalta viesti jotka vetoavat tunteisiin leviävät paremmin kuin ”tylsät” faktat. Haastankin sinut pohtimaan millaista on uusi innovatiivinen työ?

Kuka voittaa osallistamiskisan? Verkossa voittaa se joka tekee osallistumisen jännittävimmäksi. Se joka osaa yhdistää innostavasti huvin ja hyödyn. Ihmiset eivät jaksa osallistua, jos kiinnostuksen hiillosta ei möyhitä ja liekkejä ruokita.

Yhdessä enemmän. Jaa sisältösi siten että löydyt, kiinnostat ja osallistat. Vain yhteinen verkkokokemus yhdistää ja mahdollistaa kokemusten jakamisen. Karoliina Luoto viritti aamupäivään ja herätti kiinnostukseni läpinäkyvämpään ja kansantajuisempaan Sitra.fi-uudistushankkeeseen sekä Sitran uusittuun filosofiaan.

Hei kaikki mukaan ideoimaan Liisa Välikangas hahmotti ideoita löytöretkenä, taistelutantereena sekä nauretavina eteenpäin vievinä ajatuksina. Ideakeskusteluissa hahmotetaan jotain uutta, mutustellaan vaihtoehtoja ennen päätöksiä. Olemme sitä mitä ideoimme.

Nyt tarvitaan arjen innovaatiosankareita Heitä jotka vievät asioita eteenpäin Systeemistä huolimatta. Voiko siiloissa innovoida avoimesti? Usein vaan ympätään vanhaan uutta eikä oikeasti uskalleta uudistua.

Ideatarhurin vinkit. Tutki tulevia mahdollisuuksia ideoimalla. Jalosta ideoita keskustelemalla. Innosta, sillä ihmisillä on tarve olla mukana, tarve tulla nähdyksi ja kuulluksi.  Anna ideoille itämisen mahdollisuus.

All you need is love Kontrollilla saadaan kyllä näennäinen osallistuminen, mutta intohimon sytyttämisellä saadaan tuloksia ja sitoutumista.

Ha-ha ahaa! Nauru on usein merkki innovatiivista keskustelusta. Ihmiset nauravat yllättäville asioille. Yllättävistä asioista saattaa löytyä arkea edistävä oivallus.

Jokamiehen ideointioikeus Innovoinnin pitäisi olla jokaisen perusoikeus. Firmassa ja verkossa pitäisi olla avoin tila, jossa voi halutessaan viedä ideaansa eteenpäin.

Älä pihtaa. Toimivaa ja avointa sisältöä hyödynnetään, muokataan ja levitetään paremmin kuin salattua ja pihdattua totuutta. Jos sisällön myyminen ei ole ydinliiketoimintaa, sen jakaminen avoimesti kannattaa. Super-Tarmo (Toikkanen) usuttaa läpinäkyvään jakamiseen, mutta muistuttaa hyvistä tavoista ja laillisuudesta.

Saa toiset tekemään töitä. Näkyvyyttä saa rahalla, mutta oikein osallistamalla saat muu toimimaan puolestasi. Kiinnostavaa on muiden sisällön päälle tuottama lisäarvo. Sisältö syntyy vapaaehtoisvoimin vain aiheesta joka todella kiinnostaa.

Jälkipeli Lounaan jälkeen irrottauduin  asiakasprojekteihin. Paikkaan puutosta tulevina päivinä möyhimällä sitä läjää linkkejä, joilla DCL-edelläkävijät pyrkivät hahmottamaan nykyistä ja tulevaa tilaa. Ainakin ne löytyvät Ismo Liuksen Etherpadista tai Qaikun seminaarikannusta.

Pelkoa vai toivoa? Pieni kritiikin sana tulee siitä epäilystä että päästäänkö tässä joukolla uuden alkuun siten että se vie sinun, minun ja meidän toimia kohti parempaa yhteistä tulevaa. Palaammeko näihin mielenmaisemiin uudestaan pieni porukoin vai viekö virta takaisin kohti erillisiä pikkupuroja.

Kiitos kaikille matkaseurasta toistaiseksi. Olkoon (joukko)voima kanssamme.

Väliotsikossa provosoiva keskustelua herättävä avaus
Käytän sensaatiolehtien taidokasta näennäisskuupin kierrätystekniikkaa, ja heitän myöhemmin ilmoille valeasiantuntijan. Valetutkija lupaa syödä tai syöttää hatullisen pas… rasvaa, jos saa rasvaväitteelleen satatuhatta kannattajaa Facebookissa.

Tartun muutamaan yksityiskohtaan, joita silmäilytekniikalla huomaan aiemmista “tiedätte kyllä minkä Ajankohtaiskakkosillan” mielipidekirjoituksista, koska en jaksa varsinaisesti selvittää taustoja. Viittaan sen sijaan Raamattuun , matti ”wittgenstein” nykasen sitaatteihin sekä lastensuusta kuultuihin totuuksiin, jotta saan sekä arjen että järjen kuuluville.

Tässä kappaleessa tuon esiin qooglen löytämän samasta aiheesta tehdyn ansiokkaan linkin, joka ei liittyy juttuun mutta se on sinällään kiinnostava.

Väliotsikossa luon vaikutelman omaperäisestä ideasta
Tähän liitän lisää epäoleellisia viittauksia, jotka on validoitu sekä googlaamalla että ristiintarkistamalla Wikipediasta. Linkitän omat ajatukseni syheröimällä ne jotenkin otsikkoteeman suuntaan.

Tämä ajatelma on tässä yksistään jostakin oleellisesta syystä tarkemmin perustelematta.

Tässä kappaleessa kiemurtelen jääviyden rajamailla, koska en tarkkaan muista mitä kirjoitin, mihin viittasin ja mitä siitä seurasi omassa blogissani puoli vuotta sitten.

Tässä vaiheessa lisään kuvan, jotta teksti rytmittyy ja hakukoneoptimointi saa lisätehoja. Kuva ei liity juurikaan tekstiin, mutta onhan se hauska.

Väliotsikkona pureva ja innoittava kysymys?
Tässä muistutan jälleen että kolikolla on toinen puoli, asioilla on vastakohtia ja että mielipiteet ovat makuasioita. Muistutan että aiheesta on käyty jo useamman kertaa syvällistä laatukeskustelua sekä suomi24:ssä että erilaisissa alueellisissa juttutuvissa.

Tässä kappaleessa arvioin mihin johtopäätökseen olen päätymässä, mutta en linkkaa mihinkään, koska linkki voi kiinnostavampi kuin oma tekstini.

Viimeisessä kappaleessa huomatan että jos tässä oli homonkaan verran järkeä niin keskustelu ja selvittely jatkuu varmasti. Sitä varten perustetaan komitea, hallintoneuvosto sekä vähemmistövaltuusto. Loppunostoksi kiteytän tunteeseen vetoavan vertauskuvan uskonnosta, Tuntemattomasta sotilaasta tai kielikuvapediasta.

Linkitykset
Koska bloggaaja on pohjimmiltaan reilu ja rehti, paljastan tekstin innoittavat alkuperäislähteet eli Guardian sekä s(u)omettaja Kari Haakana

Pienet yritykset brändäävät kaikella toiminnallaan. Fiksuimmat käyttävät myös sidosryhmiään ja verkostojaan. Tyytyväiset asiakkaat, toimittajat, rahoittajat ja muut yhteistyökumppanit ovat parhaita suosittelijoita ja markkinoijia pk-yritykselle.

Mitä se brändi on?
Brändi on enemmän kuin sarja markkinointikikkoja tai näennäiskuorrutusta. Brändi on enemmän kuin logo, slogan, graafinen ilme tai kivat nettisivut. Brändääminen on suhteiden rakentamista ja ylläpitoa. Brändin ydin on se, mitä haluamme asiakkaan meistä muistavan ja miten helpotamme ostamisuskollisuutta. Siksi se mitä valitsemme ytimeen on äärimmäisen tärkeää.

Mitä brändi hyödyttää?
Brändi auttaa erottumaan. Se uskollistaa asiakasta. Se luo kasvualustaa. Se tuo esiin asiakashyödyt. Se luo kustannustehokkaan viestintämallin. Brändin tavoitteena on saada positiivista puhetta ja pörinää myös ydinverkostomme ulkopuolelle. Brändin avulla yrityksesi löydetään ja valitaan. Kun kilpailu kiristyy, brändi mahdollistaa sen että myyt enemmän kalliimmalla. Brändi suojaa vaikeina aikoina, säästää kustannuksia ja houkuttelee yhä osaavampia ihmisiä.

Brändi auttaa kaupanteossa
Brändi sijaitsee ostajan korvavälissä. Brändi on aina totta, sillä niin on miltä näyttää ja kuulostaa. Oma mielikuva on aina se perusta, jolla ostopäätös tehdään. Brändin rakennuspalikoina ovat uskolliset asiakkaat, saavutettu tunnettuus, hankittu kilpailuetu sekä positiiviset mielleyhtymät ja kokemukset yrityksestä. Kun brändi on kunnossa, on kunnossa myös tunnettuus, näkyvyys, uskottavuus ja uskollisuus.

Vain raha ei ratkaise
Brändääminen ei ole vain raha- tai kokokysymys. Aito, oivaltava tekeminen ja verkottuminen ilman mediabudjettia voi tuottaa paremman tuloksen kuin massiivinen kampanjointi. Onnistuneen brändityön takana ovat suunnitelmallisuus, johdon panostus sekä koko henkilöstön aktiivisuus. Brändin kautta strategia kiteytyy, jalkautuu ja toteutuu.

Yhdessä eteenpäin
Brändi rakennetaan porukalla. Luodaan ymmärrys siitä missä menään ja minne mennään. On äärimmäisen tärkeää että kaikki puhuvat samaa kieltä. Brändi on puhevirrassa mukana olemista. Tähän yhteisömedia tarjoaa erinomaiset välineet ja alustat. Brändäys kuuluu kaikkien tontille. Se on osa arkea ja strategiaa. Brändiä ei rakenneta vain yritysten kulmahuoneissa vaan myös kahvipöydissä, käytävillä ja tupakkapaikoilla.

Tarvitaan tunnetta ja tarinaa
Brändi tuo esiin sen kuinka rautaista osaamista yrityksestä löytyy, kuinka luotettava kumppani se on ja kuinka vaikuttavaa jälkeä se saa aikaan. Tärkeitä kysymyksiä ovat: Mikä tekee meistä ainutlaatuisen ja erottuvan? Miksi asiakkaat valitsisivat juuri meidät? Kuinka lunastamme lupauksemme?

Brändin rakentamisen muita perusajatuksia
1) Tunne ja ennakoi kohderyhmäsi. Kaupallista heidän tarpeet. Vaikuta aina jo valintatilanteessa. Ihminen ostaa enemmän tunteella kuin järjellä.
2) Erotu kilpailijoista, sillä hyvien, tunnettujen ja luotettujen kanssa halutaan tehdä enemmän yhteistyötä kuin perusähertäjien.
3) Luo 360 asteen markkinointinäkemys, jossa kiteytyvät ajatus, teot ja tulos.
4) Kristallinkirkas tarjooma ja tuotteistus helpottaa brändin rakentamista
5) Vältä ylilaatua. Nopeutta ja helppoutta arvostetaan enemmän kuin kallista kaiken kattavaa laatua.
6) Kärsivällisyys palkitaan. Brändin rakentaminen on raakaa, arkista ja hikistä työtä. Brändäämistä tehdään maratoonari-asentella, ei satunnaisilla pikapyrähdyksillä. Siksi brändi on aina investointi eikä vain kuluerä.

Oulun yliopiston markkinoinnin laitoksen, Tekesin ja kumppaniyritysten rahoittama CoBra – Corporate Branding -tutkimushanke todistaa että pk-yrityskin voi brändätä tuloksellisesti. Lue lisää Brändätään pikkaisen pk-yrityksen käsikirjasta

Blogata vai mailata
Moni valitsee mailaamisen bloggaamisen sijaan On jotenkin helpompi kirjoittaa irrallinen uutiskirje kuukausittain asiakkaille. Eikä tarvitse huolehtia lukijoiden kommentoinneista.

Bloggaaminen on usein tuloksellisempaa kuin meilaaminen. Hyvin toimitettu blogi on sisältöinvestointi, joka on omassa omistuksessasi. Sinne voi vinkata, sitä voi jakaa, sen pitkä häntä tarjoaa uusia hyödyntämisen mahdollisuuksia. Blogi on syväluotaavampi ja persoonallisempi tapa kohdata kirjoittaja kuin maili.

Blogin lukeminen on vapaaehtoisempaa kuin mailin lukeminen. Tilaamisesta nyt puhumattakaan. Hakukoneet eivät viittaa ja linkitä maileihin. Blogi on paikka jossa kiinnostuneet voivat tutustua sinuun omaan tahtiinsa.

Lue toisten yrittäjäbloggaajien vinkkejä ja kokemuksia
Vaikka vinkkilistat raivostuttavat useita (itseänikin ajoittain), ne kannustavat taipaleensa alkuvaiheessa olevia, jotka tarvitsevat pönkitystä valitsemalleen suunnalleen

On hyvä muistaa että lukija suhtautuu sisältöösi eri rytmissä ja intohimoasteessa kuin sinä itse. Vain kiinnostavimmat kirjoitukset luovat liikennettä ja tekevät lukijoista uskollisen palaajan.

Aitous vetoaa paremmin kuin ylimielisyys. Lukijat rakastavat virheitä ja mokia. Ne tekevät sinusta inhimillisen. Tunteet toimivat paremmin kuin pelkät tieto-oksennukset. Ikävystyttäminen on helpompaa kun luulet.

Kirjoita lyhyesti ja ytimekkäästi, mutta vältä ylitiivistäminen. Muista että hyvä intro ratkaisee luetaanko artikkelisi loppuun. Ota riskejä, kokeile, provosoi. Samaa höttöä ei jaksa lukea kerrasta toiseen.

Valitse sanasi viisaasti, sillä ne jäävät todistusaineistoksi. Huumori toimii aina, mutta hauskuus on yllättävän hankala laji. Kerro myös mistä itse saat inspiraatiosi ja mistä hankit faktat ja kuvat juttuusi.

Koska netti nopeusvaatimukseen ja bloggaajat pintakirjoituksineen ovat perinteisen laatujournalismin sylkykuppeja, yritin soveltaa tapahtuman antia siihen että bloggauksesta tulisi yhtä laadukasta kuin suomalaisesta journalismista.

Miten bloggaaja voi hyödyntä laatujournalismin oppeja
- lähtee liikkeelle oivaltavasta uteliaasta ihmettelystä
- tuo esiin paitsi ilmiöitä myös niiden taustoja
- osaa tehdä oikeat kysymykset ja malttaa kuunnella vastaukset loppuun
- jaksaa etsiä ja punnita myös epätavallisia ja ei-niin näkyviä lähteitä
- löytää myös sen näkökulman, mitä ei ole heti tarjolla
- ei lähde liian herkästi massan kotkotuksiin mukaan
- yhdistää inspiraation ja perspiraation
- osaa mokata ja nauraa mokilleen

Keskeisiä tekijöitä laadussa ovat kunnianhimo,intohimo
ja älyllinen vireys. (Journalisti)bloggaajan tehtävä on luoda tolkkua kaaokseen, havainnollistaa, käyttää mielikuvitusta, vääntää rautalangasta, konkretisoida, löytää yhtymäkohta lukijan arkeen.

Mitä sitten pitäisi tehdä?
Oivalla, sivistä salakavalasti, yllätä positiivisesti, jaksa tarkistaa ja taustoittaa, pyri lähelle mutta älä tunkeile, pidä asiat yksinkertaisina, mutta mausta arkea.

Lukijasi tahtoo paitsi luotettavuutta ja uskottavuutta myös kiinnostavuutta, iloisuutta ja keveyttä. (Journalisti)bloggaaja ei vain tuota sisältöä, vaan valitsee ja välittää olennaisen. Sisältöä ei haluta hakea enää itse irtopaloina netistä, vaan halutaan, että minulle haetaan tai tarjotaan taustotettuina kokonaisuuksina.

Laatubloggaajan kuolemansynnit
1. Wikipediabloggaus Kun ”tieto” on liian helposti saatavilla, asioista ei enää oteta selvää. Lukijahan voi itse hankkia saman tiedon.

2. Mykkä ja myötäilevä bloggaaja Jos ei osaa kysyä kartoittavia kysymyksiä ja myös vaatia niihin vastauksia, haastattelua ei kannata tehdä. 
Pohjatyö on the

3. Leikkaaliimaa-bloggaaja ja kierrätäjä Toimitaan vain kaikuna virheineen kaikkineen. Maukas juttu laitetaan kiertoon ilman lähdekritiikkia. 
Annetaan toisten tehdä taustatyö ja ollaan itse vain välittäjänä.

4. Gallup-bloggaaj
a Vahvistetaan oma mielipide tekemällä kysely ja tulkitsemalla vastauksia omien tarkoitusperien mukaan. Yleensä sitä saa mitä tilaa, koska vastaajaryhmää on alun perin hieman vääristynyt

5. Hidas taustoittaja (etana) vastaan nopea pintaraapaisija (jänis). Lukijalla on oltava mahdollisuus muodostaa faktoista oma käsitys, eikä niellä pakkopikaruokaa.

6. Meidän juttu/heimo on maailman napa Asioita kannattaisi suhteuttaa. Jos Suomessa on lääkäripula ja Ranskassa lääkäri tulee kotiin, voisi tutkia miksi näin on. Tutkiva bloggaus pitäsi saada takaisin kunniaan.

7. Arvovallan lainaaminen Siteerataan jotain gurua tai auktoriteettia (josta harva on edes kuullut). Juttuun saa kaksi toisistaan poikkeavaa asiantuntijan mielipidettä, jos jaksaa kaivaa.

8. Minä minä minä brändääjä Bloggaajilla on harhainen käsitys siitä, että heidän juttunsa on jotenkin ainoa aito ja kiinnostava. Hyvä bloggaaja tarjoaa lukijalle mahdollisuuden tehdä oman oivalluksen ja johtopäätöksen

Digi tuo uudet haasteet
Digitalisoituminen myötä käyttäjä tekee valintoja loputtomista mahdollisuuksista, enää ei kelpaa journalistien buffet pöytä. Jatkossa on tehtävä oma muutosstrategia, mihin suuntaan mennään ja mikä on oma tehtävänkuva.

Bloggaajat ovat juuri niin hyviä, kuinka syvällisiä ja laadukkaita juttuja he tekevät. Jos kirjoittaa huonosti, kukaan ei lue. Laatu syntyy omista valinnoistamme. Kilpailu pakottaa kehittymään paremmaksi ei huonommaksi ja laiskemmaksi.

Laadussa tarvitaan aina aikaa ajatteluun. Toisia asioita pitää pohtia pidempään, toiset voi tehdä nopeammin. Harvoin kirurgikaan suin päin leikkaa ilman taustatietoja.

Illustration by Paul Gilligan

Kiitos taustavirityksestä Reetta Meriläinen, Kalle Isokallio, Matti Apunen ja Atte Jääskeläinen. Erityiskiitos liverapoilusta Salla Laaksonen sekä Suvi Korhonen. Tässä jutussa on pyritty hyödyntämään sekä laatua että kuolemansyntejä.