Ryhdy laatubloggaajaksi journalistiopein

Laatua journalismiin-tilaisuudessa Helsingin yliopistossa möyhittiin journalistisen tasomme tilaa. Sivustaseuraajalle jäi vaikutelma että muutosvauhti on hämmentänyt journalistit. Arvostuksessa on jääty kaiken mailman julkkisten jalkoihin ja opettajatkin ovat nousseet kansainvälisen arvostuksen valokeilaan.

Koska netti nopeusvaatimukseen ja bloggaajat pintakirjoituksineen ovat perinteisen laatujournalismin sylkykuppeja, yritin soveltaa tapahtuman antia siihen että bloggauksesta tulisi yhtä laadukasta kuin suomalaisesta journalismista.

Miten bloggaaja voi hyödyntä laatujournalismin oppeja
– lähtee liikkeelle oivaltavasta uteliaasta ihmettelystä
– tuo esiin paitsi ilmiöitä myös niiden taustoja
– osaa tehdä oikeat kysymykset ja malttaa kuunnella vastaukset loppuun
– jaksaa etsiä ja punnita myös epätavallisia ja ei-niin näkyviä lähteitä
– löytää myös sen näkökulman, mitä ei ole heti tarjolla
– ei lähde liian herkästi massan kotkotuksiin mukaan
– yhdistää inspiraation ja perspiraation
– osaa mokata ja nauraa mokilleen

Keskeisiä tekijöitä laadussa ovat kunnianhimo,intohimo
ja älyllinen vireys. (Journalisti)bloggaajan tehtävä on luoda tolkkua kaaokseen, havainnollistaa, käyttää mielikuvitusta, vääntää rautalangasta, konkretisoida, löytää yhtymäkohta lukijan arkeen.

Mitä sitten pitäisi tehdä?
Oivalla, sivistä salakavalasti, yllätä positiivisesti, jaksa tarkistaa ja taustoittaa, pyri lähelle mutta älä tunkeile, pidä asiat yksinkertaisina, mutta mausta arkea.

Lukijasi tahtoo paitsi luotettavuutta ja uskottavuutta myös kiinnostavuutta, iloisuutta ja keveyttä. (Journalisti)bloggaaja ei vain tuota sisältöä, vaan valitsee ja välittää olennaisen. Sisältöä ei haluta hakea enää itse irtopaloina netistä, vaan halutaan, että minulle haetaan tai tarjotaan taustotettuina kokonaisuuksina.

Laatubloggaajan kuolemansynnit
1. Wikipediabloggaus Kun ”tieto” on liian helposti saatavilla, asioista ei enää oteta selvää. Lukijahan voi itse hankkia saman tiedon.

2. Mykkä ja myötäilevä bloggaaja Jos ei osaa kysyä kartoittavia kysymyksiä ja myös vaatia niihin vastauksia, haastattelua ei kannata tehdä. 
Pohjatyö on the

3. Leikkaaliimaa-bloggaaja ja kierrätäjä Toimitaan vain kaikuna virheineen kaikkineen. Maukas juttu laitetaan kiertoon ilman lähdekritiikkia. 
Annetaan toisten tehdä taustatyö ja ollaan itse vain välittäjänä.

4. Gallup-bloggaaj
a Vahvistetaan oma mielipide tekemällä kysely ja tulkitsemalla vastauksia omien tarkoitusperien mukaan. Yleensä sitä saa mitä tilaa, koska vastaajaryhmää on alun perin hieman vääristynyt

5. Hidas taustoittaja (etana) vastaan nopea pintaraapaisija (jänis). Lukijalla on oltava mahdollisuus muodostaa faktoista oma käsitys, eikä niellä pakkopikaruokaa.

6. Meidän juttu/heimo on maailman napa Asioita kannattaisi suhteuttaa. Jos Suomessa on lääkäripula ja Ranskassa lääkäri tulee kotiin, voisi tutkia miksi näin on. Tutkiva bloggaus pitäsi saada takaisin kunniaan.

7. Arvovallan lainaaminen Siteerataan jotain gurua tai auktoriteettia (josta harva on edes kuullut). Juttuun saa kaksi toisistaan poikkeavaa asiantuntijan mielipidettä, jos jaksaa kaivaa.

8. Minä minä minä brändääjä Bloggaajilla on harhainen käsitys siitä, että heidän juttunsa on jotenkin ainoa aito ja kiinnostava. Hyvä bloggaaja tarjoaa lukijalle mahdollisuuden tehdä oman oivalluksen ja johtopäätöksen

Digi tuo uudet haasteet
Digitalisoituminen myötä käyttäjä tekee valintoja loputtomista mahdollisuuksista, enää ei kelpaa journalistien buffet pöytä. Jatkossa on tehtävä oma muutosstrategia, mihin suuntaan mennään ja mikä on oma tehtävänkuva.

Bloggaajat ovat juuri niin hyviä, kuinka syvällisiä ja laadukkaita juttuja he tekevät. Jos kirjoittaa huonosti, kukaan ei lue. Laatu syntyy omista valinnoistamme. Kilpailu pakottaa kehittymään paremmaksi ei huonommaksi ja laiskemmaksi.

Laadussa tarvitaan aina aikaa ajatteluun. Toisia asioita pitää pohtia pidempään, toiset voi tehdä nopeammin. Harvoin kirurgikaan suin päin leikkaa ilman taustatietoja.

Illustration by Paul Gilligan

Kiitos taustavirityksestä Reetta Meriläinen, Kalle Isokallio, Matti Apunen ja Atte Jääskeläinen. Erityiskiitos liverapoilusta Salla Laaksonen sekä Suvi Korhonen. Tässä jutussa on pyritty hyödyntämään sekä laatua että kuolemansyntejä.

Mainokset
Kategoria(t): bloggaus, sisällöntuotanto, strategia. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

4 vastausta artikkeliin: Ryhdy laatubloggaajaksi journalistiopein

  1. tammikuu44 sanoo:

    Ei tämä bloggaaminen mitään journalismia ole. Tämä on enemmänkin mahdollisuus kenelle tahansa kirjoittaa omista tai maailman asioista. Se ihastuttava kotikutoisuushan tässä myös monia viehättää. Kuka hullu nyt ryhtyisi perinpohjin tutkimaan ja taustoittamaan juttujaan tänne! Se on todellakin ammatti-ihmisten työtä perinteisiä lehtiä, radioita ja tv:a varten. Kaikki kuitenkin välineitä, joiden tietoihin ihmiset luottavat. Näitä ammatti-ihmisiä meillä kyllä on tiedotusvälineiden palveluksessa. Tämä on paremminkin sellaista ”kansa tietää”-meininkiä. Mielestäni hyvä sellaisenaan. Päättäjien kannataisi lukea myös muiden kuin kavereiden blogeja!

    Kaikkea mukavaa syntyy kuitenkin koko ajan. On mukavaa, että kirjoittajissa on mukana myös oman alansa asiantuntijoita. Jotkut osaavat vääntää sen rautalankamallinkin omasta tieteenalastaan. Sitäpaisti Turun kirjamessuilla on esillä ensimmäinen twitterin kautta syntynyt romaani (kirja)! Hyivinkin monet runoilijat ovat alkaneet runoilun puolivillaisina nettirunoilijoina. Ja sitten on ilmestynyt oikea kirja.

    Joskus raivotuttaa nykyinen lehtien yletön kritisointi. Tehkää kritisoijat oma lehti ja lukekaa sitä silmät pullollaan! Itse asiassa lehdistömme on korkeatasoista. Toimittajat ovat ammatti-ihmisiä. Hiukan jäitä hattuun: onhan nyt siis näille kritisoijillekin suotu bloggaajina mahdollsuus luoda korkeatasosia artikkeleitaan meidän kaikkien iloksi.

    Ennen kaikkea: annetaan kaikkien kukkien kukkia. Itse arvostan suuresti jossain Jällivaarassa asuvaa naista, joka opiskelee suomea ja pitää suomenkielistä blogia pienellä sanavarastollaan, käy lukemaassa muiden tuotteita ja aina silloin tällöin kommentoikin. Eli uskaltaa ilmaista itseään yrittämättä olla fiksumpi kuin on.

    • ajatusvesa sanoo:

      Kiitos Tuula tuuletuksesta. Jutun pointtihan olikin että miltä se kuulostaisi, jos bloggaajalta vaatisi journalistien kaipaamaa laatutasoa.

      Tablettilehdet tekevät tuloaan (kuten teknari.fi), sitä ennen twitteristit käyttävät runsaasti paper.li-alustaa.

      Verkkokirjoittaminen on itsensä ilmaisua. Yrittäjä yrittää ottaa siitä vielä leipänsäkin. Kaikki kukat kukkikoot. Niin kansalaisbloggaajien kuin taustoittavien laatujournalistienkin verkkotekstit.

      • Joskus sitä reihaantuu kuten meikäläinen tuossa aamulla. Hyvä, että osuin olemaan joten kuten samoilla linjoilla kanssasi.

        Juttelin tänään poikani kanssa, joka on koko elämänsä viettänyt netissä, tulee sieltä vain jouluksi ulos ja luokseni. Niin tämä nettijuntti sanoi, että bloggauksen maku ja idea menee juuri näissä lehtien ammattibloggareiden työnäytteissä. Joten jatkan bloggaamista rohkeasti ja suosittelen sitä kaikille muillekin.

  2. Hilkka sanoo:

    Jos bloggaamiseen vaaditaan laatujournalismia, kukaan ei tekisi sitä ilmaiseksi, koska laatutekstin tuottaminen vaatii niin paljon enemmän kuin arkikiireiden ja työpaineiden ristitulessa hätäseen kokoon kyhätyn blogipäivityksen tekeminen. 99% bloggaajista katoaisi kuin pieru Saharaan ja me blogien lukijat menettäisimme valtavan määrän ideoita, ajatuksia, virikkeitä ja iloa. Ehei! Blogit saavat olla juuri sellaisia kuin ovat.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s